Marko Kantola

Frisbeegolf on paljon enemmän kuin kiekon heittämistä – se on haastavaa, sosiaalista ja hetkiä luonnon helmassa.

Haluan levittää tämän upean lajin ilosanomaa ja rohkaista jokaista liikkumaan enemmän, nauttimaan ulkoilusta ja pitämään hauskaa muovilättyjen parissa. Yhdessä tehdään elämästä vähän liikkuvampaa ja paljon hauskempaa!

Itse aloitin frisbeegolfin pelaamisen huhtikuussa 2020, eli ensimmäisenä Korona-keväänä. Ystäväni, Tomi Viitanen halusi minulle jotain muutakin tekemistä kuin salia ja sisällä istumista. Ensimmäiselle kierrokselle mennessä mietin, että “on kyllä äärettömän tyhmä laji heittää jotain muoviläpyskää koreihin metsässä, mutta käydään nyt katsomassa, kun aurinkokin paistaa.”

Ensimmäinen kerta tuntuikin yllättävän kivalta ja sen jälkeen mentiinkin jo kiekko-ostoksille. Ihmettelin että “tarvitsenko tosiaan neljä erilaista kiekkoa??”. No ostin neljä pitkän harkinnan jälkeen. Eihän ne neljä kiekkoa riittäneet kuin ekaksi viikoksi tai pariksi ja sen jälkeen jo piti alkaa laajentamaan kiekkojen valikoimaa, jotta voi heittää erilaisia heittoja.

Nyt kiekkoja on yli 100, vaikka kiekkoja on jo tullut hukattua, myytyä pois ja annettua esim. hyväntekeväisyyteen Meksikon reissulla. Kierroksilla on mukana aina 25-30 kiekkoa, osa kiekoista on aina mukana, muutamat vaihtuvat ratojen mukaan.

Halu oppia oli kova ja koska olen todella kilpailuhenkinen, harmitti oma kyvyttömyys todella paljon ja siitä johtuen kehitys olikin nopeaa. Tosin alussa kun kehitystä tuli, niin yhtäkkiä taas jokin asia unohtui, koska opittavaa oli niin paljon.

Nyt reilusti reilusti yli 1000 kierrosta myöhemmin, tunnin keskiarvolla per joka päivä, luulen hurahtaneeni lajiin täysin. Heittämistä onkin tarvinnut välillä hillitä, erityisesti kesäisin, jotta paikat eivät kipeydy ja ettei hermosto menisi sekaisin. Välillä monta päivää putkeen heittäessä käsi on ollut niin puutunut, että esim. puttaamisesta ei ole tullut enää mitään. Moni ajattelee että, “friba” on kesälaji, mutta itse olen ratoja kiertänyt ympäri vuoden viikoittain ja yllättävän hauskaa on ollut tarpoa puolimetrisessä hangessa kiekkoja hikipäässä etsiessä. Talvisin toki kierroksia tulee selkeästi kesää vähemmän.

Suomessa on tullut heitettyä yli 80 eri radalla. Suomen lisäksi ollaan käyty heittoreissulla Virossa, jossa on todella paljon upeita ratoja. Toissa syksyllä käytiin viikonloppureissu Lontoossa ja tottakai kiekot tulivat mukaan myös sinne, vaikka ei ehdittykään kuin yksi kierros heittää. 2023 Helmikuussa olin lomamatkalla Meksikossa ja taas lähti läjä kiekkoja mukaan ja etukäteen tuli etsittyä kartalta rata, joka sattui reissun matkan varrelle. Tai no, 170 kilometriä suuntaansa tuli ajettua, jotta pääsi heittämään pari kierrosta. Rata on muuten yhden maailman parhaimman pelaajan, Paul McBethin säätiön hyväntekeväisyyttä meksikolaisille rakentama. Vein itsekin sinne paikallisille nuorille toistakymmentä kiekkoa ilmaiseksi jaettavaksi.

Tärkeä osa frisbeegolfia on pitää itsensä myös hyvässä fyysisessä kunnossa. Olen salilla treenannut melkein aina. Tomiin tutustuin Voimalaitoksen kuntosalilla kuusi vuotta sitten, sen jälkeen treenaaminen on muuttunut järkevämmäksi ja olen saanut Tomilta paljon vinkkejä treeneihin ja liikkeiden suorittamiseen oikein ja pienemmillä painoilla. Iso suositus meneekin Tomin Fysiikkakoutsi PRO valmennukselle, mikäli haluat kehittyä rikkomatta itseäsi.

2021 tuli fiilis että mitenköhän sitä pärjäisi kisoissa:

Syksyllä tuli osallistuttua muutamiin kisoihin ihan “ok” tuloksilla, siihen nähden että olin aloittanut heittämisen edellisenä vuonna, tyytyväinen en kuitenkaan ollut, vaan heittoa piti kehittää paremmaksi.

2022 taas muutamat kisat vaihtelevalla menestyksellä heiton kehittyessä hiljalleen paremmaksi. Vuoden lopussa tulikin jo paras tulos, kun tulin toiseksi PDGA-kisoissa Meilahdessa miehet 40v sarjassa, voitto jäi harmittavasti yhden heiton päähän.

2023 osallistuin useisiin kisoihin, kohokohtana EMG2023, joka järjestettiin kesäkuussa ensimmäistä kertaa Suomessa, Tampereella. Siellä sijoituin 3. Frisbeegolf oli mukana ensimmäistä kertaa European Master Games’eissa, joita kutsutaan myös aikuisurheilun “Olympialaisiksi”. Urheilulajin löytäminen aikuisena ei ole mitenkään itsestäänselvää. Myöskään se, että osallistuu European Masters kisoihin muutaman vuoden jälkeen aloittamisesta ja sijoittuu siellä kolmanneksi.

2024. Tänä vuonna kiersin mm. SFL Masters Tourin ja sijoitun siellä MP40 luokassa 13/64. Sain myös viime hetken kutsun Mastereiden SM-kisoihin MP50 luokassa, siellä tuntemattomalla radalla, ilman valmistautumista menestystä ei tullut, mutta kokemus oli upea.

Näiden lisäksi kiersin yksittäisiä kisoja ja NBDG Premium Touria MA2 luokassa, jossa olin 21/98. Vuoden suurin kisa, johon osallistuin, oli European Amateur Open Nokialla ja Tampereella. Siellä tavoitteenani oli päästä 50 parhaan joukkoon MA2 luokassa, mutta jäin siitä heiton päähän ollen 57. Osallistujia minun sarjassa oli 149 , kun koko kisaan osallistui peräti 500 heittäjää.

Kisakausi tuli itseasiassa jo aloitettua helmikuussa, kun osallistuin Umpihanki Frisbeegolfin MM-kisoihin Ukkohallassa, siellä sijoitukseni oli viides, heiton päässä pronssista ja kolme heittoa kullasta.

Tulevaisuudessa on tarkoituksena osallistua myös kisoihin ulkomailla.

Frisbeegolf on antanut minulle uusia ystäviä, ulkoilua luonnossa, kunnon ylläpitoa, mahtavia onnistumisen hetkiä ja ihmetyksen, miten en ollut löytänyt tätä lajia aikaisemmin.